Ruskea koiranpuutiainen

Puutiaista tapaa erityisesti Suomen rannikkoseudulta. Puutiainen on levittäytynyt kuitenkin pikkuhiljaa sisämaahan ja pohjoisemmaksi. Nykyään puutiaisen levinneisyys kattaakin Suomen

Koirien entistä vapaampi liikkuminen maasta toiseen tuo väistämättä maahamme uusia sairauksia ja loislajeja. Hämähäkkieläimiin kuuluva ruskea koiranpuutiainen (Rhipicephalus sanguineus) on vähän vanhempi tulokaslaji. Alun perin Afrikasta kotoisin oleva puutiainen saapui Suomeen tiettävästi ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Meillä ruskea koiranpuutiainen ei selviydy luonnossa, mutta viihtyy koiran lisäksi hyvin myös sisätiloissa. Tästä johtuen sen hävittäminen vaatii koiran lääkityksen lisäksi loisen häätämisen koiran lähiympäristöstä. Kuten kotimainen puutiainenkin, ruskea koiranpuutiainen voi levittää pureman välityksellä erilaisia virus-, bakteeri- ja alkueläinsairauksia.

Ruskea koiranpuutiainen muistuttaa puutiaista

Paljaalla silmällä tarkasteltuna ruskea koiranpuutiainen muistuttaa puutiaista Ixodes ricinus. Sen ruumiin pituus on noin 3-5 millimetriä ja veriaterian saanut aikuinen yksilö on noin senttimetrin mittainen. Kuten puutiaisellakin, naaraalla takaosa erottuu vaaleampana, sillä paksumpi tumma kitiinikuori peittää vain naaraan etuosan. Uros on pienempi sekä kauttaaltaan paksun ja kiiltävän kitiinikuoren peittämä. Väriltään se on punertavan kastanjanruskea ja sen raajat ovat pidemmät kuin puutiaisella. Ruskea koiranpuutiainen on tavallista puutiaista selvästi vilkasliikkeisempi. Tavanomaisen punkkikauden ulkopuolella koirasta Suomessa löytyvät puutiaiset ovat suurella todennäköisyydellä ruskeita koiranpuutiaisia.

Ruskea koiranpuutiainen