Anaplasmoosi

Anaplasmoosin aiheuttaja on Anaplasma phagocytophilum -bakteeri. Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti, joka tunnetaan myös nimellä granulosytäärinen anaplasmoosi. Aiheuttajabakteeri vaatii eläviä soluja kasvualustakseen ja voi tarttua koiran lisäksi mm. ihmiseen, kissaan ja hevoseen.

Kuume, väsymys ja syömättömyys ovat koiralla yleisimmät tartunnan oireet. Ontuminen, jäykät liikkeet ja liikkumishaluttomuus ovat myös yleisiä oireita. Harvinaisempia oireita ovat runsas juominen ja virtsaaminen, verenvuodot ja ripuli.

Oireiden perusteella on käytännössä mahdotonta tehdä taudinmääritystä, joten anaplasmoosin varmistamiseen tarvitaan eläinlääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen lisäksi laboratoriotutkimuksia. Verinäytteistä todetaan yleensä anemia ja verihiutaleiden vähyys. Vasta-aineita on yleensä osoitettavissa seeruminäytteestä kolmen – neljän viikon kuluttua tartunnasta. Positiivinen vasta-ainetutkimustulos osoittaa koiran altistuneen taudinaiheuttajalle. Diagnoosin varmistamiseen voidaan käyttää molekyylibiologisia analyysimenetelmiä.

Suomessa kerätyistä punkeista Anaplasma phagocytophilum -bakteeria on esiintynyt 2,5 %:ssa aikuisista (Turun yliopisto 2020) ja 3,5 :ssa koirista ja kissoista kerätyistä puutiaisista (Helsingin yliopisto 2023). Koirien vasta-aineiden esiintyvyyden perusteella Ahvenanmaa ja rannikkoalueet ovat ainakin olleet erityisiä riskialueita (Helsingin yliopisto 2014).

Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla. Jos hoito päästään aloittamaan ajoissa, se tehoaa yleensä hyvin, ja oireet lievittyvät muutamassa vuorokaudessa hoidon aloittamisesta. Taudista parantuneet koirat ovat kuitenkin alttiita uudelle tartunnalle.